Heikki Lukkarinen, Varpu Elenius, Tuomas Jartti/TYKS lasten- ja nuorten klinikka 2013
Eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiokoe Eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiokoe (EVH) on tutkimus, joka mallintaa raskaan rasituksen aiheuttamaa hengitysteiden ärsytystä. Tutkimusta on käytetty huippu-urheilijoilla osoittamaan rasituksen laukaisemaa keuhkoputkien supistumista. Tutkimusta ei ole rasittavuutensa vuoksi juurikaan käytetty muilla potilasryhmillä aikuisilla. EVH on herkkä ja spesifinen tutkimus osoittamaan rasituksen laukaisemaa keuhkoputkien supistumista ja astmaa aikuisillaLapsella hyperventilointi on aikuista helpompaa ja tämän vuoksi tutkimus voidaan onnistuneesti tehdä jopa alle 5vuotiaille lapsillToistaiseksi lapsille ei ole viitearvoja.
Hyperventilointi kuivattaa hengitysteiden pintakerrosta, mikä vastaa raskaan rasituksen aiheuttamia muutoksia hengitysteissä. Kuivuminen laukaisee useiden välitysmekanismien kautta keuhkoputkien supistumisen. Reaktioherkkyyteen vaikuttaa merkittävästi hengitystaajuus ja hengitettävän ilman lämpötila. Viilentämällä hengitettävää kaasua voidaan lyhentää rasitusaikaaEVH-tutkimus voi provosoida myös toiminnallisen äänihuulipareesin, mikä näkyy sisäänhengitysvaikeutena tutkimuksen aikana. Indikaatiot Astman diagnostiikka ja seuranta >10-vuotiaalla lapsella Vaatimukset tutkittavalta -
kyky puhaltaa luotettavasti spirometriin
FEV1-arvon tulee lähtötilanteessa olla >70% odotusarvosta
tutkimus tulisi tehdä aikaisintaan 2 viikon kuluttua hengitystieinfektiosta, koska akuutit infektiot voivat vaikuttaa supistusherkkyyteen
Tuloksen tulkinta Jos potilaan FEV1 laskee >10% lähtöarvosta, tulkitaan testi poikkeavaksi. Koska viitearvot on määritetty aikuisilla, tulee muutoksen tukea kliinistä kuvaa lapsilla/nuorilla. Jos lapsen oireet sopivat astmaan, >10% lasku lähtöarvosta tulkintaan hengitysteiden hyperreaktiivisuuteen ja astmaan sopivaksi. Jos tutkittava on pystynyt ylläpitämään tavoiteventilaatiota ja FEV1-lasku on <10%, aktiivinen astma on epätodennäköinen. Tutkimuksen suoritus Tavoitteena on hengittää lähes maksimaalisella (85%) minuuttiventilaatiolla 6 minuutin ajan. Tavoiteminuuttiventilaatio on ennen testiä mitattu FEV1-arvo (litroina) x 30 eli maksimaalinen voluntaarinen ventilaatio (MVV). Tavallisimmin noin 14-vuotiaan pojan MVV on 100-120 litraa/minuutti.
Tutkittava hengittää istuma-asennossa kaksisuuntaiseen venttiiliin bakteerifiltterin läpi maksimaalisella voimalla ja nopeudella pyrkien pitämään yllä tavoiteminuuttiventilaatiota. Hyperventiloinnin aikana kontrolloidaan useita kertoja poistoilman virtausta ja siten minuuttiventilaatiotasoa (automaattimittari). Koska anturin kaliiberi on isolle lapselle hieman pieni, vastuksen minimoimiseksi tavoitetasoa kontrolloidaan 30 sekunnin välein 10 sekunnin jaksoissa. Tämän lisäksi tavoitetaso arvioidaan hengityspallon tyhjenemisestä kun tulevan kaasun virtausnopeudeksi on asetettu potilaan MVV. Kaaviokuva tutkimuslaitteistosta:
Heikki Lukkarinen, Varpu Elenius, Tuomas Jartti/TYKS lasten- ja nuorten klinikka 2013
Kaksisuuntainen venttiili ja tutkittavan suukappale
10. Poistoilmamittaus, elektroninen virtausmäärän
6 minuutin hyperventiloinnin jälkeen mitataan FEV1 0, 5 ja 10 minuutin kohdalla. Tämän jälkeen tehdään normaali bronkodilataatiokoe. Ongelmat tutkimuksen aikana Hyperventilointi lisää merkittävästi syljen eritystä ja tutkittavat saavat tarvittaessa sylkeä kaarimaljaan kesken tutkimuksen. Hyperventilointia tulisi jatkaa mahdollisuuksien mukaan keskeytyksettä. Jos hyperventilointi keskeytyy useaksi kymmeneksi sekunniksi esimerkiksi hankalan yskänpuuskan vuoksi, joudutaan tutkimus keskeyttämään. Tutkimus keskeytetään myös välittömästi, jos potilaalle ilmaantuvat merkittävät hengitysvaikeusoireet. Tällöin pyritään välittömästi puhaltamaan spirometriaan ja antamaan avaavaa lääkettä, jos kysymys on astmakohtauksesta. Kirjallisuutta 1. Anderson SD, Argyros GJ, Magnussen H, Holzer K. Provocation by eucapnic voluntary
hyperpnoea to identify exercise induced bronchoconstriction. Br J Sports Med 2001;35:344-7.
2. Hurwitz KM, Argyros GJ, Roach JM, Eliasson AH, Phillips YY. Interpretation of eucapnic
voluntary hyperventilation in the diagnosis of asthma. Chest 1995;108:1240-5.
3. Nielsen KG, Bisgaard H. Lung function response to cold air challenge in asthmatic and healthy
children of 2-5 years of age. Am J Respir Crit Care Med 2000;161:1805-9.
4. Murray CS, Woodcock A, Langley SJ, Morris J, Custovic A. Secondary prevention of asthma
by the use of Inhaled Fluticasone propionate in Wheezy INfants (IFWIN): double-blind, randomised, controlled study. Lancet 2006;368:754-62.
ANTA Alcohol & Other Drugs Toolbox Further information about the effects and treatments for different drugs Naltrexone Naltrexone has recently become available in Australia as a tablet for use in relapseprevention. Naltrexone is an opiate ‘antagonist’, meaning it antagonises, or blocks the effectsof opiates. It works by attaching itself to parts of tissues, called receptor si
CURRICULUM VITAE DEL DOTT. EDOARDO MANNUCCI Titoli di studio 1990 Laurea in Medicina e Chirurgia (110/110 cum laude), Università di Firenze Diploma di Specializzazione in Endocrinologia (70/70 cum laude), Università di Firenze Esperienze lavorative Dirigente Medico I Livel o in Diabetologia, tempo indeterminato. Dipartimento Cuore e Vasi, SOD Cardiologia Geriatrica, Azienda
Heikki Lukkarinen, Varpu Elenius, Tuomas Jartti/TYKS lasten- ja nuorten klinikka 2013
Kaksisuuntainen venttiili ja tutkittavan suukappale
10. Poistoilmamittaus, elektroninen virtausmäärän
6 minuutin hyperventiloinnin jälkeen mitataan FEV1 0, 5 ja 10 minuutin kohdalla. Tämän jälkeen